Suomen luonnossa liikkuu jälleen entistä enemmän ahmoja, iloitsee Luonnonvarakeskus.
Helmikuussa tehdyssä seurannassa havaittiin yli 400 ahmaa, mikä kertoo positiivisesta käännekohdasta tämän uhanalaisen lajin suojelussa.
Lue myös: Ilouutinen: Äärimmäisen uhanalainen naali pesi Suomessa enimmäistä kertaa yli 25 vuoteen
Vuoden 2022 vähäisempään lukemaan verrattuna ahmojen määrä on kasvanut, ja nykyinen kanta on noin 447 yksilöä.
– Voimistunut kannankehitys on ominaista eläinpopulaatioille, joilla on tilaa ja ravintoa runsastumiseen. Ahma on ollut enimmäkseen rahoitettu vuodesta 1982 lähtien, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.
Suomen ahmakanta on kokenut huomattavan kasvun 1990-luvun alun jälkeen, ja tämä positiivinen kehitys antaa toivoa lajin säilymisestä.
Ahma, myös kätkäksi tai kamppiksi kutsuttu näätäeläin, on Euroopan suurin näätäeläin. Raadonsyöjänä se on tärkeä osa ekosysteemiä, ja sen liikkumisella on keskeinen rooli ravinnon hankkimisessa. Ahma voi kulkea useita kymmeniä kilometrejä ruokaa etsiessään.
Yksi ahman elinympäristön tärkeistä elementeistä on lumi. Riittävä lumipeite mahdollistaa pesimisen ja auttaa saaliin löytämisessä. Leveät tassut antavat ahmalle etulyöntiaseman lumipeitteellä, kun se liikkuu metsästämässä esimerkiksi poroa, joka saattaa upota hankeen.
Vaikka ilahduttava kannankehitys onkin saavutettu, ahma on edelleen uhanalainen, osittain laittoman metsästyksen vuoksi.
Sen suojeleminen ja elinympäristön säilyttäminen ovat keskeisiä toimia, jotta tämä ainutlaatuinen näätäeläin voi jatkaa vaellustaan Suomen luonnon helmessä.
